Homekoulut kuntoon kestävästi!

Kuntaliiton mukaan yli tuhat suomalaista koulua kärsii jonkinlaisista homeongelmista.

Helsingissäkin on kymmeniä kouluja, joissa on eriasteisia sisäilmaongelmia. Näistä perusteellisia korjauksia tehdään kuitenkin vain n. viisi vuodessa.

Kunnissa valtaosa rakennushankkeista toteutetaan edelleen perinteisesti urakoimalla, jossa kunnan organisaatio vastaa suunnittelusta tai suunnitteluttamisesta ja urakoitsija hankkeen toteuttamisesta. Ylläpito hoidetaan omana työnä, jos toteutetaan.

Homeongelmien yhtenä alkusyynä onkin mitä ilmeisimmin rakennusten laiminlyöty ylläpito. Näyttää siltä, että nyt koulurakennuksia korjataan silloin, kun niissä alkaa ilmetä sisäilmaongelmia ja selviä kosteusvaurioita. Tuolloin peli on jo menetetty.

Perinteisten urakkamuotojen rinnalla vaihtoehtona on elinkaarimalli, jossa palveluntuottaja/ rakennusliike yhdellä sopimuksella vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (20–25 vuotta) ajan.

Eräs tärkeimmistä elinkaarimallia puoltavista näkökulmista on, että sillä turvataan rakennusten hoito ja huolto sekä kunnossapitokorjaukset koko sopimusjakson ajan. Sopimuksen mukaiset palvelut saadaan riippumatta kaupungin taloudellisen tilanteen heilahteluista.

Malli kannustaa myös aikataulussa pysymiseen, samoin kuin kustannusten kurissa pitämiseen. Kun maksut on sidottu kohteen käytettävyyteen, hyvä laatu on myös palveluntuottajan etu.

Kaupunki maksaa kiinteistön ylläpidosta sopimuksen mukaisesti vuosittain. Sovitusta palvelutasosta tai toimitusajasta lipsuminen alentaa kaupungin maksuosuutta. Käyttäjän saama kiinteistöpalvelu on mallissa varmistettu vähintään 20 vuodeksi eteenpäin, jolloin tuloksena on sopimuskauden jälkeen lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat.

Tässä on siis malli, jolla voidaan toteuttaa toiminnallisesti hyvälaatuisia kohteita riskit minimoiden ja siirtää pitkäaikainen vastuu kohteiden käytettävyydestä kaupungilta yhteistyökumppanille. Riskin siirto julkiselta toimijalta yksityiselle maksaa tietysti jotakin, mutta niin maksaa myös se, että kiinteistöjen korjaukset jätetään tekemättä ja lapset ja opettajat sairastuvat.

Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat tähän mennessä onnistuneesti peruskorjanneet elinkaarimallilla 44 kpl vakavista sisäilmaongelmista kärsineitä kouluja. Kysyä sopii miksi Helsingissä ei ole yhtäkään homekoulun peruskorjausta toteutettu käyttäen elinkaarimallia? Ensi valtuustokaudella, jos minä pääsen vaikuttamaan, elinkaarimalli löytyy varmasti valtuuston esityslistalta päätettävien asioiden joukossa!

 

 

 

MaaritVierunen
Kokoomus Helsinki

Kuntavaaliehdokas Helsingissä. Äänestysnumeroni on 150. www.maaritvierunen.fi.
Viimeiset 8 vuotta työnantajani on ollut Espoon kaupunki. Työskentelen kaupungin konserniesikunnassa rahoitusryhmässä sijoituspäällikkönä. Vastuu alueeseeni kuuluu Espoon kaupungin sijoitusrahastot, kaupungin ja kaupunkikonsernin lainanottoon liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitusprojektit ( PPP-mallit /elinkaarimallit, kiinteistöleasing, kiinteistöyhtiömallit, rahastomallit ym.). Ennen Espooseen siirtymistäni olen työskennellyt pankeissa sijoituspuolen eri tehtävissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu